Kilpailemisesta

Kilpaurheilua harrastaneet tietävät sen olevan varsin psyykkistä. Ratsastus on jo itsessään tekninen laji, jossa pienen pienet nyanssit vaikuttavat merkittävästi ratsukon yleisvaikutelmaan ja lopputulokseen. Kun tähän lisätään kilpailun tuoma jännitys ja paineen tunne, on kyseessä paketti, jonka hallintaa on syytä harjoitella. Paljon.

Kilpailemisen voi turvallisesti aloittaa esimerkiksi oman ratsastuskoulun tai seuran järjestämistä harjoitus- tai seurakilpailuista. Lapsille on esteratsastuksen parissa olemassa pieniä luokkia, jossa saa käyttää avustajaa. Myös kouluratsastuskilpailuissa on mahdollista käyttää esilukijaa, sillä jo pelkästään radan muistaminen paineen alla voi olla haastavaa. Omalta opettajalta tai valmentajalta voi kysyä neuvoa luokan valitsemista varten! Opetushevoset ovat kokeneita ja turvallisia kavereita aloittaa kilpailun harjoittelu, sillä ne eivät ratsastajan pienestä jännityksestä hätkähdä.

Minkä nuorena oppii, sen vanhana taitaa. Vanhassa sanonnassa piilee paljon viisautta. Kun pienenä oppii kilpailusäännöt, rutiinit ja toimintatavat, saa arvokasta kokemusta tulevaisuuden kilpailemista varten. Lisäksi oppii paljon lisää itsestään: olenko jännittäjä vai suoritanko jopa paremmin pienen paineen alla? Pystynkö toimimaan rauhallisesti ja rennosti myös kilpailutilanteessa? Äärimmäisen hyödyllisiä tietotaitoja paitsi kilpailemista, myös elämää varten.

Ja vaikka alkuun jännittäisikin hirveästi, kokemuksen karttuessa kertyy myös varmuutta, ja on helpompi keskittyä itse suoritukseen. Urheilijan psyykkistä puolta on siis mahdollista treenata käytännön kilpailutreenillä sekä psyykkisen valmentautumisen harjoituksilla.

Kannustamme pieniä ratsastajia rohkeasti kilpailemaan! Ja ei hätää, vaikka elämänkokemusta olisi kertynyt jo enemmänkin, myös vanha koira voi oppia uusia temppuja!