Miksi ratsastus?

Syksy on jo pitkällä. Paitsi koulut, myös harrastukset ovat täydessä vauhdissa. Onko sinun arjessasi jo riittävästi mielekästä puuhaa, vai tekisikö mieli aloittaa uusi harrastus?

Ratsastus on siitä kiitollinen laji, että se palvelee eri ikäryhmiä. Tallilla unohtuu myös muut statukset: siellä kaikki ovat ratsastajia, taustoista ja titteleistä piittaamatta. Talli tarjoaa meille parhaimmillaan upean sosiaalisen verkoston, johon tukeutua, ja saada sieltä jopa elinikäisiä ystäviä! Ehkä hevosihmisten suvaitsevaisuus kumpuaa tietyllä tavalla hevosesta: peilaamme sitä, että hevonenkaan ei arvota meitä ammatin, varallisuuden tai ulkonäön mukaan.

Minkä pienenä oppii, sen vanhana taitaa. Lapselle ratsastus kehittää motoriikkaa, koordinaatiota ja tasapainoa. Opitaan kohtelemaan eläimiä oikein, osoittamaan empaattisuutta paitsi eläimille, myös ryhmätovereille. Luodaan ystävyyssuhteita ja opitaan riidanratkaisua.

Nuorelle hevonen opettaa vastuuta ja ratsastus asettaa tavoitteita, joita kohti tähdätään. Matkalla opitaan sietämään pettymyksiä ja käsittelemään kaikki tunteiden kirjot, joita elämä eteen heittää. Joskus se hevonen on mainio kuuntelija, kun vanhemmat tai kukaan muukaan ei ymmärrä… Opitaan kunnioittamaan auktoriteettia (koska ratsiopen sanahan on laki!) ja keskustelutaitoja, niin ihmisten kuin eläintenkin (erityisesti tammojen ja/tai ponien.. ) kanssa. Vanha artikkeli kertoo, että hevostytöistä kasvaa johtajia – ei yllätä! Sitähän se hevonen juuri meiltä odottaa, järjestelmällistä johtajaa.

Aikuisena ratsastusharrastus lievittää stressiä. Oli tavoitteet sitten kilparadalla tai laukannoston opettelussa, se endorfiinin tuottama hyvä olo on vertaansa vailla. Ratsastus on erinomaista kuntoliikuntaa, koska se on sekoitus tasapainoa, kehonhallintaa ja kestävyyttä. Ja eikö ole ihanaa, että urbaanissa maailmassa voi palata maanläheisen harrastuksen pariin, jota on jo 2000 vuotta sitten alettu ihmettelemään?