-
Vastuullista hevostelua, osa 2: Lajinmukaista hevosen elämää virikepihatossa
Karsinatallissa asuva hevonen ei voi valita elämässään kovinkaan usein, milloin tekee mitäkin. Ihminen on päättänyt valmiiksi hevosen puolesta, milloin hevoset syövät, ulkoilevat ja liikkuvat. Pihatossa asuessaan hevonen voi itse päättää, milloin viettää aikaansa sisällä ja milloin ulkona. Ruokinta-automaattien avulla se voi päättää myös ruoka-aikansa, mutta ei voi syödä kuitenkaan määräänsä enempää. Meillä on käytössä Schauerin ruokinta-automatiikka. Ihminen pystyy määrittelemään, kuinka paljon ruokaa mikäkin hevonen saa päivittäin syödä, ja harjassa kiinni olevista pienistä tunnistimista automaatti tunnistaa hevoset. Automaatissa on tuntikohtaiset maksimimäärät, jotka hevonen saa syötyä kerralla. Näin se ei voi syödä…
-
Vastuullista hevostelua, osa 1: Hevosen työergonomia
Hevostemme hyvinvointi on meille ratsastuskoulutoiminnassamme kaikkein tärkeintä. Sen takia pyrimme opettamaan asiakkaillemme hyvää perusratsastusta ja niin sanottua “kestävää ratsastusta”, kouluttautuneiden ja asiaansa intohimolla suhtautuvien opettajien johdolla. Tiedätkö, mitä “kestävä ratsastus” tarkoittaa? Ratsastuksen Tulevaisuusfoorumissa helmikuussa kouluratsastuksen maajoukkuevalmentaja Rien van der Schaft sanoi varsin osuvasti: “Dressage is there for the horse. Eli suomennettuna: “Kouluratsastus on hevosta varten”. Ratsastus notkistaa, voimistaa ja kehittää hevosta. Oikeanlainen, sopivasti kuormittava harjoittelu parantaa hevosen kestävyyttä, ja näin lisää myös sen käyttöikää. Kestävä ratsastus tarkoittaa siis sitä, että hevosta pyritään ratsastamaan mahdollisimman hyvin niin, että se käyttää oikeita lihaksia liikuessaan ja kuormittaa esimerkiksi jalkojaan haitallisesti mahdollisimman vähän. Ihan niin kuin ihmistenkin kohdalla, säännöllinen sopivasti kuormittava liikunta tekee hyvää niin fyysiselle, kuin psyykkisellekin hyvinvoinnille. Tätä asiaa tulisi pyrkiä viestimään enemmän myös lajimme ulkopuolisille tahoille: ratsastus on hevoselle hyväksi.…